ANTI Festival International Prize for Live Art Prize: lyhyt historia kolmessa osassa
Osa I: Live Art -palkinto
Ensimmäinen ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinto jaettiin vuonna 2014 osana Johanna Tuukkasen ja Gregg Whelanin johtamaa ANTI-festivaalia. Idean palkinnosta oli vuotta aiemmin heittänyt ilmoille ANTI:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Kari Voutila. Palkinnon rahoitti Saastamoisen säätiö, joka tunnetaan suomalaisen tieteen ja taiteen tukemisesta. Säätiön taidehankinnoista vastaava Päivi Karttunen tuki ajatusta yhteistyöstä ANTI-festivaalin kanssa, sillä säätiölle on strategisesti tärkeää tukea taidetta sen monissa muodoissa. Saastamoisen säätiö on tunnettu taidekokoelmastaan, joka on esillä Espoon modernin taiteen museo EMMAssa. Karttusta kiinnosti myös kokeellisemman taiteen tukeminen. Karttusen näkökulmasta yhteistyö ANTI-festivaalin kanssa johtaa aina uuteen taideteokseen, joka sijoittuu museon seinien sijaan julkiseen tilaan. Tärkeää Karttuselle ja Saastamoisen säätiölle oli myös tukea Kuopiossa tapahtuvaa kokeellista taidetta, kaupunki kun sattuu olemaan ANTI-festivaalin lisäksi myös säätiön alkuperäinen kotipaikka.(1)
Saastamoisen säätiön tuki on ollut hyvin avokätistä, varsinkin kun otetaan huomioon, että palkinto on tarkoitettu kokeelliselle, esityshetkeen sidotulle taiteelle, jota ei voi helposti asettaa esille museossa tai pistää osaksi kokoelmaa. Taiteilija saa 30 000 euroa: 15 000 euroa menee suoraan taiteilijalle ja toiset 15 000 euroa on tuotantotukea taiteilijan esitykselle, joka esitetään seuraavan vuoden ANTI-festivaalilla. Panosten ollessa korkeat, Tuukkaselle ja Whelanille oli tärkeää luoda palkinnon jakamiselle tarkka arviointiprosessi, jotta varmistettiin, että ehdokkaina olisivat oleelliset tekijät. Heti alkuun Tuukkanen ja Whelan pyysivät kuraattoreilta, festivaalijohtajilta, kirjailijoilta ja taiteilijoilta ympäri maailmaa ehdotuksia. Nämä ehdotukset välitettiin valintalautakunnalle, jonka tehtävänä oli, ja on, rajata ehdokkaat neljään nimeen. Erillinen tuomaristo, joka koostuu ANTI-festivaaliin liittymättömistä henkilöistä, on vastuussa taiteilijoiden töihin tutustumisesta, heidän haastattelemisestaan ja lopulta voittajan valinnasta, joka julkistetaan vuosittain ANTI-festivaalin viimeisenä päivänä.(2)
Tätä kirjoittaessani palkinto on myönnetty yhdeksälle taiteilijalle: ensimmäisenä Cassilsille (US/CA) vuonna 2014, jota seurasi Willoh S. Wieland (AU) 2015, Terike Haapoja (FI) 2016, Tania EL Khoury (LB) 2017, Sonya Lindfors (FI) 2018, Dana Michel (CA) 2019, Brian Fuata (AU) 2020, Alex Baczynski-Jenkins (PL/UK) 2021 ja Latai Taumoepeau (AU/TO) vuonna 2022. Vuosi 2023 on palkinnon 10-vuotisjuhlavuosi (ANTIversary). Cassils, joka sai ensimmäisen Live Art Prize -palkinnon ja joka toimii vuonna 2023 palkintoraadin puheenjohtajana, on kirjoittanut palkinnon merkityksestä vuoden 2021 ANTIZINE-lehteen, joka juhlisti ANTI-festivaalin 20-vuotisjuhlaa.
Vuonna 2014 minut julistettiin ensimmäisen ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinnon voittajaksi. Taiteilijat työskentelevät usein ilman minkäänlaisia huomionosoituksia tai tunnustuksia, joten tämä tunnustus tuntui todella hyvältä. Tulin nähdyksi kansainvälisessä valossa. Kansainvälinen raati arvioi työtäni. Kaikki tämä antoi uudenlaista näkyvyyttä työlleni ja loi sille uusia seuraajia ja verkostoja. Lisäksi taloudellinen tuki, joka mahdollisti praktiikkani pitkäjänteisen kehitystyön, oli todella merkityksellistä. (3)
Osa II: ANTI-festivaalin evoluutio
Live Art -palkinnon perustaminen hyödytti sekä taiteilijoiden että ANTI-festivaalin mainetta ja vahvisti sen asemaa kansainvälisenä tapahtumana, joka houkutteli yleisöä, kuraattoreita, tuottajia ja kirjoittajia kaikkialta maailmasta. Edellä siteeratussa tekstissä Cassils totesi myös kuinka hienoa oli, että Kuopio on pieni, intiimi kaupunki, mikä mahdollistaa sen, että ANTI-festivaali voi osallistaa myös paikallisia taiteilijoita ja yhteisöjä. Vaikka festivaalin ohjelmassa on taiteilijoita eri puolilta maailmaa, sen luonne ja tunnelma eivät ole poikenneet alkuperäisestä, yhteisöllisyyttä edistävästä tehtävästään, joka oli tunnusomaista jo vuoden 2002 ensimmäiselle festivaalille, jonka järjesti Pohjois-Savon taidetoimikunta ja rahoittivat Kuopion kaupunki sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Festivaali rakentui tapahtumaksi, jossa aika- ja paikkasidonnaiset teokset tapahtuivat perinteisten taidepaikkojen ulkopuolella. Festivaalin vetäjät Johanna Tuukkanen ja kuvataiteilija Erkki Soininen järjestivät esityksille tiloja muun muassa koulusta, uimahallista ja hautausmaalta. Lokakuun loppupuolelle ajoitettu ensimmäinen ANTI-festivaali järjestettiin pääosin ulkona ja siihen liittyi paljon kävelyä. Puolivälissä taiteilijat ja yleisön yllätti ensilumi. Vuonna 2016 ANTI -festivaali järjestettiin talvella, mutta muutoin festivaali on sittemmin ajoitettu syyskuun alkupuolelle.
Ensimmäisellä ANTI-festivaalilla nähtiin lähinnä suomalaisia taiteilijoita, vaikka oli jo selvää, että Tuukkasella ja Soinisella oli kunnianhimoinen tavoite järjestää festivaali, joka esittelisi Itä-Suomea/Kuopiota ja suomalaisia taiteilijoita, mutta jossa olisi mukana myös kansainvälisiä tekijöitä. Vuonna 2002 kansainvälisiin taiteilijoihin lukeutuivat Marisa Carnesky, Gillian Dyson, Peter J. Evans, Christopher Hewitt, Lone Twin/Gary Winters ja Gregg Whelan Iso-Britanniasta sekä Keiji Haino Japanista. Myöhemmillä festivaalilla on nähty taiteilijoita Saksasta, Intiasta, Kanadasta, Ranskasta, Italiasta, Alankomaista, Kiinasta, Puolasta, Australiasta, Irlannista, Chilestä ja Yhdysvalloista. Ensimmäisillä ANTI-festivaaleilla oli mukana suomalaisia taiteilijoita, jotka olivat jo ennestään tunnettuja tai jotka ovat sittemmin nousseet tunnetuiksi, kuten Annette Arlander, Heidi Fast, Reijo Kela, Essi Kausalainen ja Leena Kela, joka on nykyisin New Performance Turku -biennaalin taiteellinen johtaja.(4)
Alussa ANTI-festivaali alkoi seminaaripäivällä, joka sisälsi esitelmiä, taiteilijapuheenvuoroja, elokuvia ja toisinaan live-esityksiä. Tuukkanen ja Soininen hankkivat rahoituksen kutsuakseen mukaan akateemikkoja ja kriitikoita, jotka puhuivat seminaarissa ja kirjoittivat myöhemmin festivaalista. Tätä perinnettä jatkettiin myös Soinisen siirryttyä syrjään ja Gregg Whelanin tultua toiseksi taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2007. Viimeisimmillä festivaaleilla esitykset, taiteilijakeskustelut, elokuvat ja haastattelut ovat olleet osa festivaalin ohjelmaa ja koettavissa koko festivaalin aikana.
Osa III: Shortlist LIVE!
Vuodesta 2002 vuoteen 2014, jolloin ensimmäinen Live Art -palkinto myönnettiin Cassilsille, ANTI-festivaali oli onnistunut laajentamaan toimintaansa myös taiteilijaresidensseihin, muiden festivaalien kanssa toteutettuihin yhteistöihin sekä julkaisuihin, joihin kuului kaksi upeasti tuotettua katalogia: ANTI-Contemporary Art Festival 2002-2006, jonka on toimittanut Mirka Niskala (2007), ja ANTIVERSARY, jonka ovat toimittaneet Tuukkanen, Whelan, Laura Tervo ja Minna Jaakkola (2012). Vuonna 2014 festivaali alkoi julkaista ANTIZINE-lehteä (5), joka ilmestyi ensimmäisen kerran samaan aikaan ANTI Festival International Prize for Live Art Prize -palkinnon kanssa. Palkinto lisäsi ANTI-festivaalin näkyvyyttä kansainvälisellä esitystaiteen kentällä, osittain siksi, että se oli ainoa Live Art Prize -palkinto, ja osittain siksi, että se antoi ANTI-festivaalille varoja vuokrata monimuotoisempia esityspaikkoja, joissa teokset kantaesitettäisiin seuraavana vuonna. Ainoa puute oli se, että festivaaliyleisö sai kokea vain palkinnon voittaneen taiteilijan työn eikä kaikkien ehdolle päässeiden taiteilijoiden töitä. Tämä innoitti Tuukkasen ja Whelanin lähestymään Koneen Säätiötä, joka alkoi yhteistyössä Saastamoisen säätiön kanssa rahoittamaan Shortlist LIVE! -ohjelmistoa. Molempien säätiöiden myöntämä avokätinen rahoitus mahdollisti sen, että ANTI-festivaali saattoi tuoda kaikki neljä ehdolla olevaa taiteilijaa Kuopioon, vuokrata suuremmalle yleisölle tarkoitettuja kalliimpia tiloja ja antaa kaikille neljälle taiteilijalle yhtäläisen näkyvyyden. Rahoitus mahdollisti myös painetun julkaisun tuottamisen. Heidi Backstrӧmin toimittamat Shortlist LIVE! -julkaisut (2019–2022) sisälsivät taiteilijoiden kutsumien kirjailijoiden esseitä sekä edellisen vuoden Live Art Prize -palkinnon voittajan haastattelun. Shortlist LIVE! osoitti ehdolla olevien taiteilijoiden tason ja antoi yleisölle mahdollisuuden nähdä, miksi nämä taiteilijat oli valittu. Tuukkanen ja Whelan kirjoittivat ensimmäisessä julkaisussa seuraavasti: ”Toiveemme ja kenties koko palkinnon tavoite on, että kaikki palkintoon liittyvät taiteilijat hyötyisivät kokonaisuudesta – vieläpä hyvinkin konkreettisella tavalla.” (6)
Koneen Säätiö lupasi rahoittaa Shortlist LIVE! -ohjelmistoa neljän vuoden ajan. Tätä kirjoittaessani tuo rahoitus on päättynyt. Ensimmäisen, vuonna 2019 järjestetyn Shortlist LIVE! -ohjelmiston jälkeen on lisäksi tapahtunut melko paljon muutoksia. Oli pandemia, jonka vuoksi osa taiteilijoista ei voinut matkustaa Suomeen. Vuoden 2020 Live Art -palkinnon voittaja Brian Fuata joutui esiintymään Zoomin kautta matkustusrajoitusten vuoksi. Vuonna 2021 Whelan luopui taiteellisen johtajan tehtävästä. Samana vuonna Tuukkanen siirtyi Oulun kaupungin kulttuuripalvelupäälliköksi ja kulttuuritalo Valveen johtajaksi. ANTI-festivaalin tuotantopäällikkönä vuodesta 2015, toiminut Elisa Itkonen siirtyi festivaalin toiminnanjohtajaksi ja johtavaksi kuraattoriksi (7). Pohtiessaan aikaansa ANTI-festivaalin johtajana Tuukkanen kertoo, että vuosittaisen festivaalin järjestäminen ei ollut helppoa, varsinkin kun festivaali oli kasvanut niin isoksi. Rahoitus, Tuukkanen totesi, muuttuu vuosittain. Festivaalin järjestäjät tietävät tämän, mutta yleisö ei, ja aina on pelko siitä, että yleisö pettyy.(8) Onneksi näin ei tule käymään tänä vuonna, sillä Itkonen on onnistunut rahoittamaan Shortlist LIVE! -ohjelmiston viidennen kerran. ANTI-festivaalin yleisö pääsee näkemään kaikkien neljän valitun taiteilijan – Joshua Serafinin, Autumn Knightin, Tiziano Cruzin ja Jota Mombaçan – teokset sekä edellisvuoden voittaja Latai Taumoepeaun uuden teoksen.
ANTI tarkoittaa suomeksi muunmuassa lahjaa. Live Art -palkinto on uskomaton lahja. Edellä mainitussa esseessään Cassils totesi, että ”elämme uskomattomien jännitteiden ja rasismiin ja oikeudenmukaisuuteen liittyvien kansannousujen aikaa. Olemme selvinneet maailmanlaajuisesta pandemiasta. Miten hienoa, että ANTI:n kaltaisella taideorganisaatiolla on strategia, jolla jatkaa. Se on kulttuurista etujoukkojen työtä.”(9) Palkinto on todellakin kulttuurinen suunnannäyttäjä, joka seisoo vahvasti suvaitsemattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Hyvää 10-vuotissyntymäpäivää, ANTI Festival International Prize for Live Art Prize!
Jennie Klein
Jennie Klein on nykytaiteen historian ja performanssitaiteen professori Ohion yliopistossa. Hän osallistui ANTI-festivaaliin ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja on mielissään seurannut, miten se on kehittynyt pienestä ja intiimistä festivaalista kansainväliseksi festivaaliksi, joka on säilyttänyt sitoutumisensa radikaaliin ja kokeelliseen taiteeseen.
Käännös: Essi Brunberg
Kuvat: Pekka Mäkinen
1 Päivi Karttunen, sähköpostin välityksellä, 5.7.2023.
2 Johanna Tuukkanen, haastattelu, 15.8.2023.
3 Cassils, Iso kannanotto pienestä kaupungista, ANTIZINE 9 (2021), 32–33.
4 Suuri osa tästä tiedosta löytyy Mirka Niskalan toimittamasta teoksesta, ANTI-Contemporary Art Festival 2002-2006 (Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2007), 12–18.
5 Kaikki ANTIZINE-lehdet vuoteen 2021 asti ovat luettavissa issuussa: https://issuu.com/search?q=antizine
6 Johanna Tuukkanen ja Gregg Whelan, Taiteellisten johtajien terveiset – Kiitos, Shortlist LIVE! 1, Heidi Backstrӧm, toim., (Kuopio ja Lontoo: ANTI – Contemporary Art Festival ja LADA Live Art Development Agency, 2019), 5.
7 Elokuussa 2022 julkaistussa ANTIZINE-lehdessä Itkonen ilmoitti, että hän on kutsunut koolle neuvonantajaryhmän, johon kuuluu vuoden 2022 ehdokasasettelusta vastannut Season Butler sekä vuoden 2017 Live Art -palkinnon voittaja Tania EL Khoury. Elisa Itkonen, Kuraattorin tervehdys, ANTIZINE 31.8.2022, https://antifestival.com/kuraattorin-tervehdys/.
8 Tuukkanen, haastattelu, 15.8.2023.
9 Cassils, Iso kannanotto pienestä kaupungista, 32-33.